Suomalainen taidemaalaus on muotoutunut 1800-luvulla. Tuo oli historiallinen jakso, jolloin Suomen oma taide-elämä alkoi kehittymään kovaa vauhtia samaan aikaan, kun suomalainen kansallisaate alkoi muodostumaan Venäjän vallan aikana. Tätä aikakautta onkin kutsuttu Suomen taiteen kultakaudeksi, koska tuolloin perustettiin erilaisia taideinstituutioita ja taiteen kautta haluttiin ilmaista suomalaisuutta. Suomalainen maalaustaide alkoi vauhdilla kehittymään. Kultakauden taiteilijat kävivät ammentamassa kansallismaisemien ikuistamiseen inspiraatiota Pariisissa asti.
Suomalainen Taidemaalaus On Saanut Vaikutteita Idästä Ja Lännestä
Suomalainen taide on ammentanut vaikutteita yhtä lailla idästä kuin lännestä. Ensimmäisiä suomalaisia maalauksia ovat keskiaikaiset kirkkomaalaukset. Vuosisadat Ruotsin vallan alaisuudessa näkyvät myös taiteessa. Ruotsin valta kesti 1800-luvun alkuun asti ja vaikutukset näkyvät taiteessa pidemmällekin. Ruotsalaisten vaikutusten tilalle alkoi 1800-luvulla tulla venäläisiä vaikutteita. 1800-luvun kansallisaate alkoi näkyä taiteessa kansallisromantiikkana, joka tarkoitti suomalaisuuden nousua taiteessa.
Sotien aika hiljensi taidekenttää, koska kansallinen energia oli valjastettu muuhun toimintaan. Toisen maailmansodan loputtua suomalainen taidemaailma elpyi ja kansainväliset modernit virtaukset saavuttivat nopeasti myös Suomen. Suomalaisessa taiteessa kansallisromantiikka sai siirtyä eurooppalaisten vaikutteiden tieltä. Toki kansallisromanttinen taide oli läsnä jossain määrin tukemassa jälleenrakentamista ja inspiroimassa suomalaisia siihen, mutta vaikutteita tuli entistä enemmän modernismin ja nykytaiteen suuntauksista.
Suomalaisia Maalauksia 1950-Luvulta Nykypäivään
Suomalainen taidemaalaus sai 1950-luvulla nousseesta abstraktismista ja modernismin erilaisista suuntauksista vaikutteita. 1960-luvulla myös informalismi oli tärkeässä osassa suomalaisessa kuvataiteessa. Seuraavalla vuosikymmenellä vallalle nousivat konstruktivismi ja sekä realismi. Realismi nousi osana 1960-luvulla alkanutta yhteiskunnallista muutosta, joka edelleen vahvistui 1970-luvulla. Realismi kuvasi yhteiskunnallisia epäkohtia taiteen keinoin. Realismilla on aina ollut vahva asema taidekentällä, koska taide ja yhteiskunnallinen murros limittäytyvät keskenään.
Suomalainen taidemaalaus on ollut koko itsenäisyyden ajan hyvin monipuolista. Suomalaiset taiteilijat ja heidän työnsä ovat olleet aina arvostettuja ulkomailla. Tämä johtuu varmasti vahvasta taiteellisesta ammattitaidosta, joka tulee koulutuksen kautta. Suomalainen taiteenopetus on erittäin korkealaatuista, joka näkyy siinä, että vuodesta toiseen taideyliopistoihin pääsevät vain lahjakkaimmat hakijat.
Suomalaiset Ovat Entistä Kiinnostuneempia Taiteesta
Suomalainen maalaustaide kiinnostaa entistä enemmän suomalaisia. Suosituimpia lukukohteita suomalaisille ovat edelleen pitkävetovihjeet ja arvotut lottonumerot, koska suomalaiset ovat veikkaaja kansaa. Tästä huolimatta kulttuurisivujakin luetaan netti- ja printtilehdistä entistä enemmän, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita taiteesta. Tämä näkyy myös taidegallerioiden määrän kasvuna ja taidenäyttelyiden määrässä. Suomalainen maalaustaide koskettaakin ihmisiä iästä riippumatta. Lasten taideleirit ovat suosittuja, ja toisaalta monet aloittavat maalausharrastuksen vanhoinakin.
Saimi Hoyerin muotokuva on Johanna Orasen maalaama taulu, joka on kunnianosoitus Saimi Hoyerille. Teos tulee esille punkaharjulaisen hotellin seinälle. Saimi Hoyer on asunut pitkään Punkaharjulla, ja hänestä on tullutkin paikan kuuluisuus. Hoyer tunnetaan entisenä huippumallina, tv-kasvona ja menestyneenä kirjoittajana.
Suomalainen Taidemaalaus Ja Taidemuseot
Suomessa on useita taidemuseoita, joissa suomalaista taidetta on esille. Yksi kansallismuseoistamme on Ateneum Helsingissä. Ateneum-taideteokset ovat tunnettuja niin Suomessa kuin maailmalla. Pysyvän kansallistaidetta esittelevän näyttelyn lisäksi Ateneumissa on kiertäviä kansainvälisiä näyttelyitä. Esimerkiksi Picasson näyttely on ollut esille 2000 luvulla Ateneumissa. Ateneumin lisäksi Helsingin tunnetuimpiin taidemuseoihin kuuluu esimerkiksi HAM (Helsinki Art Museum).
Maalaustaide elää tällä hetkellä uutta renessanssiaan myös Suomessa. Nuoret taiteilijat järjestävät rohkeita näyttelyitä ja taidekenttä laajenee jatkuvasti. Nurkkakuntaisuudesta ja sisäpiirimäisyydestä ollaan menossa kohti vapaampaa näyttelytapaa. Tämä ilmiö näkyy siinä, että pienten näyttelyiden ja pop up – taidenäyttelyiden määrä on lisääntynyt.
Suomalainen taidemaalaus on tänä päivänä hyvin monipuolista. Taiteelliset suuntaukset ovat 2000-luvulle tultaessa muuttuneet moninaiseksi ja enää ei ole suuria taiteellisia virtauksia, jotka hallitsivat aikaisempia vuosikymmeniä. Toisaalta kaikki aikaisemmat taidesuuntaukset ovat edelleen taidekentällä läsnä, mutta mitään vahvaa tietyn virtauksen dominanssia ei ole. Taidemaailma on siis tällä hetkellä orgaanisempi, kuin ikinä aikaisemmin.